“Ihanaa että voin auttaa, enkä olla vain autettava”

Saara Auvinen juttelee nauraen. Hän on iloinen ja kertoo asioista reippaasti. Häntä on myös tituleerattu mustan huumorin kuningattareksi. Mutta iloisuuden suhteen Saara haluaa tehdä yhden asian selväksi:

“Tämä on minun asenteeni. Ja vain minun – en halua että takiani ajatellaan, että kaikki vammaiset on onnellisia ja nauravaisia. Jokainen on oma yksilönsä.”

Ei se ole sankaruudesta kiinni, selviääkö syövästä vai ei.

Saara Auvinen

Varsinkin aivovammoihin voi liittyä tunteiden säätelykeskuksen epätoimivuus. Se voi tarkoittaa, että vammautunut henkilö nauraa, vaikka kertoisi jotain surullista. Saara karsastaa vahvasti sitä, että vammaisia nostetaan esiin sankareina, jotka voivat nauraa tilanteelleen.

“En kestä sankaritarinoita. Ei se ole sankaruudesta kiinni, selviääkö syövästä vai ei. Toisaalta asenteeni on jo ennen vammaa ollu tällainen – ja asenteen voi itse valita. Mutta ei se ole helppoa pysyä nauravaisena, jos sun elämässä on paljon haasteita ja taisteluita.”

Saara putosi hevosen selästä vuonna 2014. Seurauksena oli aivovamma, eikä Saara pärjää arjessa ilman apua. Onnettomuuden jälkeen seurasi pari vuotta, jolloin Saara oli jatkuvasti julkisuudessa, käydessään taistelua vakuutusyhtiötä vastaan. Mediamylläkkä oli kuluttava, mutta kannatti: tällä hetkellä käsittelyssä on lakialoitteita, joilla voidaan mahdollisesti estää se, että joku toinen kokee saman mitä Saara vakuutusyhtiönsä kanssa.

Kuvassa Saara Auvinen avustajakoiran kanssa.

Suomen vammaispalvelujen käsikirjaa ihailtiin kansainvälisessä seminaarissa


Kun keväällä järjestettiin suuri pohjoismaalaisten asiantuntijaverkoston seminaari vammaisten lasten ja nuorten osallisuudesta, Saara oli siellä. Suomen terveyden ja hyvinvoinnin laitos esitteli Suomessa laadittua vammaisten käsikirjaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Käsikirja teki vaikutuksen.

“Vaikka Suomessa vammaisoikeudet ovat melko hyvällä tasolla, kyllä mekin voimme ottaa mallia esimerkiksi Ruotsista.”

Ruotsissa osa rahoituksesta järjestyy myös perintöjen kautta – kaikki yksityishenkilöiden valtiolle jättämät perinnöt menevät muun muassa vanhus- ja vammaistyöhön. Suomessakin saadaan rahoitusta yksityisiltä. Yksityisten lahjoituksilla on iso merkitys. Lahjoituksilla muun muassa tuetaan nuorten vaikuttajien työtä.

Teemme pienellä budjetilla paljon asioita, joiden vaikutus on iso.

Saara Auvinen

“Meihin kuuluu noin 20 aktiivista nuorta. Järjestämme työpajoja, teemme yhteistyötä yhdenvertaisuusvaltuuten kanssa ja otamme kantaa vammaisten nuorten puolesta. Olemme muun muassa ohjeistaneet opinto-ohjaajia, kuinka kohdata vammaisia nuoria ja kannustaa heitä täyspäiväiväiseen elämään.”

Toiminta on tärkeää yksilölle ja yhteiskunnalle

Nuorten aktiivien merkitys yhteiskunnalle on iso. Heitä myös arvostetaan. Yritykset saattavat ottaa yhteyttä ja pyytää konsultointia.

“Taannoin juttelin katuremontteja tekevän tahon kanssa. He pyysivät näkemystämme, miten parannetaan esteettömyyttä katuremontin aikana. Se oli upeaa – hienoa, että he miettivät näitä etukäteen ja pyysivät apuamme.”

“Teemme pienellä budjetilla paljon asioita, joiden vaikutus on iso. Toki, jos rahoitus olisi parempi, meidän olisi helpompi nostaa epäkohtia esiin ja edistää tasa-arvoa. Sekä tietenkin kertoa hyvistä asioista.”

Kuvassa Saara Auvinen avustajakoiran kanssa.

pienessä eleessä mukana olevan Invalidiliiton avulla nuoret aikuiset voivat vaikuttaa yhteiskuntaa kehittymään tasa-arvoisempaan suuntaan. Mutta toiminnan merkitys ei jää vain yhteiskunnalliselle tasolle. Sillä on merkitystä myös nuorille itselleen. Ihmisellä on tarve auttaa toisiaan.

“Kun olimme pohjoismaalaisten kanssa seminaarissa, yksi mukaan tullut nuori sanoi ‘ihanaa kun saa auttaa itse, eikä vain olla autettavana’.”

Avun antaminen on usein helpompaa kuin sen vastaanottaminen

Saara kertoo, että vammautumiseen voi liittyä vaikeus sopeutua aluksi siihen, että tarvitsee apua. Mutta kun siitä pääsee yli ja ottaa avun vastaan, huomaa kyllä ajan kanssa, että pystyt myös itse auttamaan muita.

“Mutta se vaatii sen, että ihminen ottaa itse sen avun vastaan.”

“Vammautuneena voi elää hyvää ja täyttä elämää, mutta sen rakentaminen turman jälkeen ei välttämättä ole helppoa. Siihen on kuitenkin paljon apua saatavilla.”

Saara Auvinen

Invalidiliitto on usein vammautuneen kanssa tekemisissä jo sairaalassa. Invalidiliitto on monipuolinen liitto, joka edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia elää täysipainoista elämää. Tähän kuuluu toimintaa kuntouttamisesta aina yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Saaran ensikontakti Invalidiliittoon oli sairaalassa, kun sairaanhoitopiiri ohjasi hänet kuntoutukseen Invalidiliitolle.

Sinäkin voit auttaa muita ja tehdä yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita.

Saara Auvinen

Lahjoitusvaroilla Invalidiliitto järjestää muun muassa ohjausta, neuvontaa, kurssitoimintaa ja leirejä. Saara näkee yhtenä merkityksellisimmistä toiminta sopeutumiskurssit ja vertaistuen.

“Kun vammautumisen jälkeen alkuasiat on hoidettu, kuka vaan voi tulla mukaan toimintaan. Sinäkin voit auttaa muita ja tehdä yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita” Saara haluaa muistuttaa jokaista vammautunutta.

pienessä eleessä mukana oleva Invalidiliitto on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Tärkeä mahdollistaja Invalidiliiton toiminnalle ovat lahjoitukset.

pieni ele -keräyksen varoista puolet jää paikkakunnalla järjestettävään toimintaa ja loput jaetaan kotimaisille järjestöille, kuten Invalidiliitolle. Voit lahjoittaa keräykseen äänestyspaikoilla ja virtuaalisesti.

Artikkelin kuvat Satu Nyström ja Krista Riitinki.